Eilen päiväsaikaan me kierreltiin keskustaa ja päätettiin mennä kattoon Barcelonan laidalla oleva Montjuic-kukkula. Sinne pääs helposti keskustassa bussilla ja pian me jo oltiinkin ihan huikeissa maisemissa, nähtiin niin koko Barcelona ja vastapäinen, Barcen toisella laidalla sijaitseva vuori, kun turkoosina kimmeltävä Välimerikin. Ihmisiä ei ollu liikkeellä paljoa, saatiin nautiskella rauhallisesta olosta ja fiilistellä auringonpaistetta. Alaspäin kukkulalta me tultiinkin gondolihissillä johon lunastettiin automaatista lasten liput, kyllähän me nyt ihan selkeesti mennään alle 14-vuotiaista. Matka oli kyllä ihan törkeen lyhyt, mutta saatiinpahan hyviä kuvia!
Tänään ollaankin sit käyty kattoon suklaamuseo ja Barcen rantaelämä. Jälkimmäinen voittaa ihan reippaasti :---D mua ei ihan hirveästi iskeny katella suklaasta veisteltyjä patsaita ja kuvapätkiä siitä, miten nunnat joskus aikoinaan väsäili suklaarasioita toisilleen luostareissa. Mut oli ihan siisti kuulla historiasta ja ostettiin me molemmat sit neljä coolia käsintehtyä superkonvehtia 70sentin kappalehintaan ja tuhottiin ne eläintarhan vieressä sijaitsevassa puistikossa. Sielä oli muuten hassu tunnelma, ihmiset sai vuokrata soutuveneitä ja sit ne souteli lastensa kanssa kirkkaanvihreevetisessä, puita kasvavassa tekolammessa ja ruokki jättiläiskokosia sorsia leivänmurusilla. Sannu uhoskin jo laittavansa kotirantaansa pystyyn samanlaisen soutuvenevuokraamon, että alkakaas treenaan habojanne että pystytte sit soutelee iha kunnolla :))
Mutta se ranta! me maattiin pari tuntia bikineissä hostellilta lainatulla lakanalla ja otettiin aurinkoo koko edessä häämöttävän, pitkän Suomen talven edestä. Vesi oli lämmintä ja ihmiset valu paikasta toiseen ilman sen suurempaa kiirettä. Tää jos mikä rentouttaa ja antaa hyvää fiilistä! Huomenna on toivottavasti yhtä isot lämmöt ja pilvetön taivas, että voidaan ottaa rantaloikoilu uusiks. Tuntuu ihan uskomattomalta maata lokakuussa rannalla ja nauttia ihan oikeesti lämpimästä Välimeren auringosta <3
Tää Barceloa on kyllä yllättänyt meidät molemmat ihan täysillä. Mulla oli jotenkin paljo urbaanimpi käsitys koko kaupungista, mutta tunnelma täällä on niiiiiiiin lämmin. Amsterdam oli rento myös, mutta täällä ollaan niin elämäniloisia ja eläväisiä siihen verrattuna. Ihmiset laulaa itekseen ja koirat juoksentelee pyöräilijöiden vierellä vapaina, ihmisten hiukset kiertyy huolettomille laineille ja kellään ei oo kiire mihinkään. Vaikka Pariisi oli kaunis, niin se ei voita tätä millään. Kaikki oli sielä niin paljon kylmempää, ihmiset ja koko se tunnelma. Täällä me ollaan koko hostellissakin yhtä iso porukkaa; tyypit on kaikki eri kulttuureista ja ikäluokista mutta kaikkien kanssa riittää jutustettavaa. Tänään törmäsin kaupungilta tullessa paikan uusimpaan asukkiin, ehkä noin 65-vuotiaaseen espanjalaisherraan. Se nukkuu meidän ja yhdeksän muun tyypin kanssa samassa huoneessa, eikä kukaan kyseenalaista mitään.
Tähän kaupunkiin mä tuun palaan vielä monesti. Huominen ottaa jo vähän päähän, koska tiiän että sillon pitää alkaa miettien seuraavaa määränpäätä; nää sängyt on buukattu vaan tiistaihin asti. ollaan kyllä molemmat niin ihastuneita tähän kaupunkiin ja maahan että saa nähdä päädytäänkö ees kauas nykysestä sijainnista. Toisaalta laivareissu jollekin tossa lähellä sijaitsevalle saarelle tai yöjuna Ranskan rannikolle houkuttais...en tiedä, ei me mietitä stä vielä tänään. Tänään aiotaan vaan syödä ja hengailla rauhassa ja pitkään ja nautiskella tästä rennosta, avoimesta ja elämänilosesta Barcen fiiliksestä. Täällä mun on hyvä olla!
Emilia
Ps. Sori kuvien kokoero ja laatu ja kaikki mutta mä ja bloggeri ei näköjää olla yhteistyökykyisiä....
