Mutta joo meidän päivämme täällä Berliinissä ei ainakaan saanu hyvää alotusta.. Siis viime yö on kyllä yks hirveimpiä kokemuksia taas hetkeen. Mentii tosiaa joskus kahentoista pintaan ehkä abauttiarallaa nukkumaan. Tai siis luulimme, että alettais nukkumaan. En tiiä miks mut molemmat meistä vaa pyöri sängyissä ja uni ei maistunu sit millää. Sit jossain vaiheessa meidän huoneen muut tyypit tulee yks kerrallaan vähitellen kans tänne kämppään, tietenkin omaa meteliä pitäen kun hampaat yms on pestävä. No oiski jääny siihe! Mutta ei... Kaks tyttöö alkaa keskusteleen iha normaalilla äänellä varmaan kuluneen päivän tapahtumista KESKELLÄ YÖTÄ. Yritin luoda niihin vihasia katseita, mut ei ne mistää mitää näyttäny tajuuvan.. No sitkun ne lopetti, ja luulin et jes vihdoinkin saadaan rauha ja uni tulis paremmi nii EI. Meidän huoneessa oli mies, joka kuorsas NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN kovaa et hyvä ettei koko huone tärissy. Ja se oli vielä yläsängyssä, nurkassa, mistä se kuorsaus kaiku vielä kovempana koko huoneeseen. Ja se jatku ja jatku ja jatku. Välillä se loppu kolmeks sekunniks ja sit se taas jatku. Teki mieli itkee ku väsytti oikeesti paljo mut unta ei vaa pystyny saamaa tässä metelissä.. No, sit kuulin ku Emma avas vesipullon ja olin sillee et jee, en oo yksin hereillä. Kysyin heti ekana Emmalta, et paljonkoha kello mahtaa olla. Tuntu et se oli jotain kuus, mutta EI. Se oli vasta 3:23 ja koko yö piti muka viel kitua siinä metelissä.. Siinä sit käytiin keskustelua, et kumpi oikeesti menee kohta sanoo sille miehelle et se häiritsee meitä iha tosissaa ::D sit ONNEKS tajuttiin et meillä on kuulokkeet molemmilla messissä, jotka on viel semmoset et ne sulkee muun melun ympäriltä pois. Laitettii ne korville ja uskokaa tai älkää mut ne luojan kiitos AUTTO! Saatiin siinä sit iha semihyvät kuuden tunnin unet vielä ennen herätystä. Mutta ens yötä ootellessa, koska kyllä, sama jamppa on samassa huoneessa vielä ensi yönkin meidän kanssamme c---:::: mutta nukkuminenhan on ihan yliarvostettua vai mitä............................
Mut aamulla sitten lopulta kun piinaava yö oli ohi, syötiin hyvä aamupala hostellissa ja lähettii yhentoista pintaan liikkeelle kohti Berliinin kauppoja. Mentiin Potsdamer platzin Arkade ostoskeskukseen ja löydettiin aika hyviä löytöjä c--: Mä löysin mm. ainakin nilkkurit, koruja, neuleita ja paitoja. Sitten ilonhetki koitti joskus iltapäivällä kolmen pintaan kun nähtiin meidän pikku kylästä kans kotosin oleva tyttö, Noora, joka on tullu tänne täks vuodeks au pairiks. Mentiin yhteen kahvilaan josta tilattiin ihanat annokset jokainen ja jaettiin kaikki kuulumiset mitä tähän yli kuukauteen on mahtunu!! Ja juteltavaa riitti! Ja oli nii ihanaa nähä et Noora pärjää täällä maailmalla ja nii mielenkiintosta kuulla, millasta se arki oikeesti on Berliinissä. Samalla tuntu tosi oudolta, et tääl me kolme suomalaista tyttöö tavataan kahvilassa ja se on iha perusjuttu kaikille :--D mut nii hienoo et maailmanmatkaajat näkee maailmalla! Siitä sitten kunnon juoruilujen jälkeen lähettiin Nooran opastuksella vielä Berliinin suurimmalle ostoskadulle, Kurfürstendammiin, josta löytykin kaikki kaupat joka lähtöön.
Ja siis tollanen tuli siellä kadulla vastaan, voitteko kertoo millä järjellä toi miekkonen on oikeesti ilmassa??? Oisin voinu tuijottaa sitä varmaa tunnin, mutta alko jo viides minuutis ärsyttää ku en vaa daijannu mite toi on mahollista muka leijua ilmassa ............
Kello alko tulee lähemmäs kuutta ja me alettii kaikki olee jo aika poikki vaatteiden sovittamiseen/kattomiseen. Käppäiltiin viel hetki tota Berliinin tunnettua katua pitkin, kunnes oli aika sanoo heipat Nooralle. Mut mahtifiilis jäi koska oli nii ihanaa nähä ja huomata, et meidän pikku blondi pärjää paremmi ku hyvin maailmalla c--: you go girl, Noora!!
Sit myö Emman kans tultii hostellille U-Bahnilla, lagailtiin hetki ennenkun lähettiin ettiin toka vikan illan ruokamestaa! Eile löydettii iha hullun siisti mesta iha tästä meidän läheltä: ravintola jossa syödään PELKÄSSÄ PIMEYDESSÄ. Siis siellä ei oo niinku mitää valoja, sulle tuodaan ruoka-annos eteen ja siellä siitä kuuluu nauttia kaikkien muiden aistien paitsi näön avulla. Mun mielestä niin siisti idea, koska onha se iha totta et nykyää syyään kun on nälkä, ja aika harvoin sä otat jokaikisen hetken siitä ruokailusta irti. Ei kiinnitä nii paljo hajuihin huomioo, ei koostumukseen, miltä se tuntuu jne jne. Tuolla siitä ruokailusta halutaan tehä nautinto kaikkien muiden paitsi näköaistin avulla. Vois olla aika siisti kokemus! Mutta jätettiin se tältä illalta kuitenkin vielä väliin, koska sen sijaan puolen tunnin kävelyn jälkeen löydettiin ihana ravintola! Se oli kun vanha talo, kynttilöineen ja vanhoine puupöytineen. Ja saatiin ittemme NIIN ähkyyn NIIIIN hyvästä ruoasta, ai namii! Kummatki otti lihaa rosmariiniperunoilla ja erilaisilla kasviksilla. Ruoan ääressä tuli kyl muisteltua vaikka mitä tältä reissulta, niitä hyviä ja huonojakin hetkiä. Tää on vaa niin älyttömän paras kokemus meille, että ollaan kiitollisia aina ittellemme et uskallettii tehä tää!
Tässä ravintolassa viel kaiken tän mahtavuuden lisäks alko soittamaan saksofonisti! Emma sanokin, että ollaanko taas turhan romanttisella mestalla kahestaan.. Mutta se oli hienon kuulosta ja jotenki oli piste i:n päälle tälle päivälle c--:
Aateltiin jälkkäriks viel ottaa Irish coffeet, mutta ne kyl jäi aika hyvin juomatta koska niissä oli ehkä vähä turhan paljon viskiä... Tai nii paljon että niissä ei muu maistunukaan kun se. Mutta ainaki hyvät yömyssyt jossei muuta xD
Käppäillään varmaan viel hetki Berliinin kaduilla, ihmetellään hostellin aulassa ihmisten menoo ja sitten mennään TOIVOTTOVASTI NUKKUMAAN kuorsaajakamun viereen... Hyvää yötä meille. Ja ylihuomiseen hei Suomi!
Sannu
